Siirry pääsisältöön

Kasvattajan pentuarkea

Pentuarki. Se ihanankamala aika, kun kodin valloittaa nelijalkainen karvakorva, jonka pääasialliset elämäntehtävät tuntuvat olevan syöminen, nukkuminen, pissaaminen, kakkaaminen ja kaikenlainen häslääminen. Naskalihampaat ovat kiinni milloin missäkin sallitussa tai kielletyssä ja koiranleluja on ympäri huushollia.

Kasvattajan pentuarki on pitkä projekti, joka optimaalisessa tapauksessa huipentuu siihen, että pennut muuttavat omiin koteihinsa kun ne ovat täyttäneet seitsemän viikkoa. Aina ei kuitenkaan mene ihan näin, vaan pentuja voi jäädä kasvattajalle eri syistä. Kysyntä ja tarjonta eivät mahdollisesti kohtaa ja kotiin jää myymättömiä pentuja odottelemaan sen oman kotinsa löytymistä. Toisinaan kasvattaja haluaa jättää jonkun pennun kotiin tarkkailtavaksi ennen kuin se mahdollisesti myydään. Jotkut pennut pääsevät muuttamaan uuteen kotiinsa vasta myöhemmin mm. maahantuontimääräysten vuoksi.

Yli luovutusikäisten pentujen kanssa arki on päivä päivältä haastavampaa. Meillä rymyää nyt viimeisimmästä pentueesta kolme kohta 14-viikkoista pentua ja välillä meno on kuin melko kehnossa sirkuksessa… Kasvattajan kotivaatetukseen kuuluu jo edellisten pentueiden rikkipureskelemat verkkarit ja mahdollisimman lyhythelmainen paita ja uusia reikiä syntyy päivittäin. Kolmikko pitää hyvin huolen myös siitä, että aamulla ei tarvitse nukkua minuuttiakaan pidempään sen jälkeen kun he ovat päättäneet herätä. Nukkuessaan ovat kyllä varsin herttaisia! 










Eikä se yhdenkään toimeliaan schapendoesin pennun kanssa ihan lepolomaa ole. Alla ote keväisen Cool-pentueemme puuhapojan Severin päiväkirjasta.


Severin päiväkirjasta torstaina 9.3.
Herätys kello 5:55, aamutoimet eli pissa, kakka, aamiainen ja pissa
6:45 Portaikon porttipulman ratkaisun testaus: aukeaa yhä hienosti! 6:46 Välipissa
6:47-55 Hyeenahuudon harjoittelua keittiön portin takana samalla kun miespalvelija nostaa porttipulman vaikeusastetta
6:57 Porttipulma numero 2 ratkaistu, spurtti yläkertaan (Memo: miespalvelijaa pitää lenkittää, huohottaa pahasti portaissa)
6:58-7:02 Tutustutaan sängynjalkojen purentavastukseen alakautta
7:03 Välipissa
7:04-10 Lentoonlähtöharjoituksia pihalla, nopeus ei vielä riitä ja nousukiito päättyy penkkaan. Harjoitellaan vauhdin ottoa.
7:11-17 tarkistetaan piha-aita. Demonstroidaan palvelijalle tietoturvariskit: aita vuotaa ainakin kahdesta kohdasta. Hiukan lenkkeilyä niityllä. (Palvelusväki puuskuttaa taas!)
7:17-20 Makumatka: tutustutaan sukkiin, villapuseroon, mattoon ja rahiin
7:20-25 Kuntopiiri: juostaan sekä rinkiä että käytävää päästä päähän. Suunnanvaihto.
7:26 Välipissa ja vesitauko. Kakka.
7:30-7:35 Autetaan Annille koulureppu selkään, pois, selkään, pois. Ripustuksen testaus roikkumalla.
7:35-40 Saalistusharjoitus: tapetaan kaikki lelut.
7:41 Välipala, palmunoksa ja multaa
7:40-45 Harkitaan uudelleenkalustusta ja poistetaan TVn ja tietokoneen kaapelit suojamuovista
7:45-7:55 Lisää lentoharjoituksia, Dana on toistaiseksi liian korkea ponnahduslaudaksi mutta toisaalta mukavan pehmeä stoppari
7:56-59 Poistetaan kaapelit uudelleen suojasta, luetaan pari sivua Turkkaria.
8:00 Uupelo. Huolehditaan kuitenkin ettei miepalvelija joudu yli metrin päähän ja eksy tms.
Tauon jälkeen seuraavaksi 8:20: kiipeilytreenit sohvalla, kahlekuninkuusharjoitus teemalla panta ja hihna,

Memo2: Harkitaan nuorempaa palvelusväkeä



Paraisten pihahirviö Severi

Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Hyperuricosuria in the Schapendoes breed

January 2017 one of my puppy buyers reported that her dog had been diagnosed with urate sediment in the dog ’ s urine. At that point I honestly answered that I had never before heard of urate problems in our breed. Working in the animal feed field, I am familiar with different types of urine stones and with how to avoid certain problems through feed and diet. Talking about urine stones, it ’ s crucial to separate between different types of stones! Only a few weeks later, I came across a discussion on social media about the same problem with other schapendoeses -- and there seemed to be quite a few of them! I therefore dediced to look into this matter in more detail. Neither of the parents of my litter had ever had any problems, but out of curiosity I decided to gene test the whole litter of eight puppies. Three healthy non-carriers, and five healthy carriers. Not quite the result I was expecting! Hyperuricosuria (HUU) is considered to be a disorder that was transmitted from wolve

Elämä on...

Blogi on ollut erinäisistä syistä jo pitkään tauolla. Välillä -ihan ilman niitä puutarhatonttujakin- elämä vaan on! Nyt kuitenkin on aika pudistella pölyt blogista ja palata aktiivisempaan elämään ihan kaiken suhteen, kun näyttää tuo koronakin jo pikkuhiljaa laantuvan. Tälle keväälle on siis kaksi pentuetta suunnitteilla, tai toinenhan on jo hyvässä vaiheessa ja parin viikon päästä Exåress Pretty Cool "Ryyni", saapuu meille mammalomalle. Ryyni astutettiin ensimmäisen kerran helmikuussa 2021, ja kahden ensikertalaisen astutus sujui kuin oppikirjassa. Ultrassa jouduttiin kuitenkin pettymään, kun pentuja ei löytynytkään. Koska uros oli jo ikämies ja Ryynikin tässä vaiheessa jo nelivuotias, päädyttiin tutkimaan uroksen sperma keväällä ja lopputulemana olikin uuden sulhasen etsiminen. Sellainen löytyi, ja koska uroksella ei ollut vielä terveystarkit tehtynä, valittiin samalla myös varamies ja päätettiin astuttaa Ryyni seuraavasta juoksusta loppukesästä. Ryynipä päätti sitten lisät

Kun lammaspiskit lampaille joutuivat...

Lauantaina 27.4. ajeltiin Seutulaan viettämään Exåress-paimennuspäivää. Osallistujia jälleen kerran ilahduttavasti niin idästä kuin lännestäkin, lyhimmän automatkan sai tällä kertaa ratin takana viettää kasvattaja itse, mutta olipahan ainakin kahvi kuumaa ja eväät sopivan viileitä kun oli lähellä tehtyä tarjolla. Vielä kun ei tässä vaiheessa vuotta omalla kasvimaalla kasva muuta kuin aamiais-sämpylätaikinassa olleet nokkoset, mutta hyvin maistuivat kuitenkin kaikki eväät :) Päivään osallistui kymmenen koirakkoa, näistä yhdeksän Exåress kasvattia ja kymppinä tietty meidän ruotsinserkku Merri. Jokunen koirista oli jo ehtinyt lampailla tätä ennen käydä kerran tai ehkä toisenkin, mutta aika noviiseja oltiin muuten kyllä. Paikkana Primal Sense Farm Vantaan Seutulassa ja kouluttajana Mia Artela. Paikka ihan jees, mutta toi kouluttaja! Ihan super, ei voi muuta kuin lämpimästi suositella!! Mahtavan hyvä koiran- ja ohjaajanlukutaito ja ensimmäisen "kädestä pidetyn" kierroksen