Siirry pääsisältöön

Mistä toi sun kennelnimi oikein tulee?

Ja ihan alkuun selitys mit
ä kennelnimi tarkoittaa. Se ei siis tarkoita sitä, että sen haltijalla on erillinen kennelrakennus jossa koirat keskenään asuvat, vaan että kasvattaja on käynyt Suomen Kennelliiton kasvattajan peruskurssin hyväksytysti läpi, anonut ja saanut kasvattajanimen eli kennelnimen. Kennelnimi on ikään kuin koirien sukunimi. Se ei suoraan kerro niiden vanhempia, mutta kertoo kenen vastuulla pennut syntyvät.

Kenneli monesti miellet
ään koirahoitola -tyyppiseksi ammattimaiseksi toiminnaksi, vaikka suurin osa suomalaisista koirankasvattajista on ihan ns. kotikasvattajia. Niin myös meilläkin. Asuntomme alakerrassa on pieni kenneltila koirille, koirien pesuhuone, tarvikkeiden säilytystila sekä erillinen Pentula joka pentujen aikana ja myös väliaikoina toimii työhuoneenani. Noin kolmen viikon ikäisinä pennut emänsä kanssa muuttavat kanssamme yläkerran asuintiloihin, joissa sijaitsee myös kotitoimistoni ja siksi pentuja meillä kutsutaankin kolmen viikon iästä eteenpäin toimistoapulaisiksi.

Mutta itse otsikkoon. Nimi tulee virheest
ä. Ihan näppäilyvirheestä. Piti kirjoittaa express, mutta pikkurilli olikin väärässä paikassa kymmensormijärjestelmää käyttäessä. Exåress kuulosti hauskalta, ei sitonut kasvatustyötä mihinkään paikkaan, rotuun tai lajiin ja niinpä se sitten päätyi kennelnimekseni.

Miten sitten Ex
åresspentueet nimetään. Iso osa kasvattajista käyttää edelleenkin aakkosteemaa, eli pentujen nimet alkavat samalla kirjaimella. Meillä ensimmäisenä syntynyt bouvierpentue sai teemakseen kirjaimen E ja nokkelat ovatkin ehkä jo huomanneet, että bouvierpentueiden kirjainteema menee kennelnimen kirjainten mukaan. Eli seuraava mahdollinen bouvierpentue saa nimet, jotka alkavat kirjaimella R (E-, X- ja Å-pentueet kun ovat jo päivänvalon nähneet).

Schapendoespentueiden teemanimist
ä vastuussa on kantanarttumme Iris. Kun ensimmäiset pennut syntyivät Ystävänpäivänä ja seuraavat Vappuaattona, niin eipä siinä kasvattajalle vaihtoehtoja juurikaan annettu Ihan eivät ole kaikki pentueet sen jälkeen merkkipäivinä syntyneet, mutta joku juuri ko. pentueeseen liittyvä teema on pentujen nimeämiseen vaikuttanut. Mm. Bluepentueessa yksi pennuista syntyi kirkuvan sinisillä (!) polkuanturoilla, Roadit ovat viettäneet aikaansa tien päällä vähän tavallista enemmänkin ja Love-lapsukaisten vanhemmat päättivät ihan itse omasta lisääntymisestään.

Ja koska tuo rakas äidinkielemme saattaa olla melko hankala muille kuin kanssa-asujillemme, olemme päätyneet nimeämään pennut pääsääntöisesti englanninkielisillä nimillä, koska oma toimintamme ei rajoitu vain Suomeen vaan pyrimme tekemään yhteistyötä myös muiden maiden kasvattajien kanssa. Exåress Öinen Äidinrakas voisi tuottaa jonkinlaisia ääntämisvaikeuksia jossain päin Eurooppaa, vaikka se varsin kiva nimiehdotus olisikin yöllä syntyneelle ainokaiselle... :D

V
älillä nimien keksiminen on ollut helpompaa ja välillä vaikeampaa. Tällä hetkellä pähkäilyn alla on tuoreimman pentueemme nimiteema. Kun pentueessa on vain kaksi (pientä) (possu)prinsessaa, niin ihan vielä ei teema ole selvä kun ikää on vasta pikkuisen rapiat kaksi viikkoa. Paitsi että teeman pitää olla oikea, niin myös nimien pitää sopia pennuille.

Että ei se ole tämä kasvattaminen kuulkaas ihan helppoa! Vaikka onhan tämä nimidilemma kuitenkin... 




...ihan kasvattajan murheiden pienimmästä päästä! <3

Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Hyperuricosuria in the Schapendoes breed

January 2017 one of my puppy buyers reported that her dog had been diagnosed with urate sediment in the dog ’ s urine. At that point I honestly answered that I had never before heard of urate problems in our breed. Working in the animal feed field, I am familiar with different types of urine stones and with how to avoid certain problems through feed and diet. Talking about urine stones, it ’ s crucial to separate between different types of stones! Only a few weeks later, I came across a discussion on social media about the same problem with other schapendoeses -- and there seemed to be quite a few of them! I therefore dediced to look into this matter in more detail. Neither of the parents of my litter had ever had any problems, but out of curiosity I decided to gene test the whole litter of eight puppies. Three healthy non-carriers, and five healthy carriers. Not quite the result I was expecting! Hyperuricosuria (HUU) is considered to be a disorder that was transmitted from wolve

Elämä on...

Blogi on ollut erinäisistä syistä jo pitkään tauolla. Välillä -ihan ilman niitä puutarhatonttujakin- elämä vaan on! Nyt kuitenkin on aika pudistella pölyt blogista ja palata aktiivisempaan elämään ihan kaiken suhteen, kun näyttää tuo koronakin jo pikkuhiljaa laantuvan. Tälle keväälle on siis kaksi pentuetta suunnitteilla, tai toinenhan on jo hyvässä vaiheessa ja parin viikon päästä Exåress Pretty Cool "Ryyni", saapuu meille mammalomalle. Ryyni astutettiin ensimmäisen kerran helmikuussa 2021, ja kahden ensikertalaisen astutus sujui kuin oppikirjassa. Ultrassa jouduttiin kuitenkin pettymään, kun pentuja ei löytynytkään. Koska uros oli jo ikämies ja Ryynikin tässä vaiheessa jo nelivuotias, päädyttiin tutkimaan uroksen sperma keväällä ja lopputulemana olikin uuden sulhasen etsiminen. Sellainen löytyi, ja koska uroksella ei ollut vielä terveystarkit tehtynä, valittiin samalla myös varamies ja päätettiin astuttaa Ryyni seuraavasta juoksusta loppukesästä. Ryynipä päätti sitten lisät

Kun lammaspiskit lampaille joutuivat...

Lauantaina 27.4. ajeltiin Seutulaan viettämään Exåress-paimennuspäivää. Osallistujia jälleen kerran ilahduttavasti niin idästä kuin lännestäkin, lyhimmän automatkan sai tällä kertaa ratin takana viettää kasvattaja itse, mutta olipahan ainakin kahvi kuumaa ja eväät sopivan viileitä kun oli lähellä tehtyä tarjolla. Vielä kun ei tässä vaiheessa vuotta omalla kasvimaalla kasva muuta kuin aamiais-sämpylätaikinassa olleet nokkoset, mutta hyvin maistuivat kuitenkin kaikki eväät :) Päivään osallistui kymmenen koirakkoa, näistä yhdeksän Exåress kasvattia ja kymppinä tietty meidän ruotsinserkku Merri. Jokunen koirista oli jo ehtinyt lampailla tätä ennen käydä kerran tai ehkä toisenkin, mutta aika noviiseja oltiin muuten kyllä. Paikkana Primal Sense Farm Vantaan Seutulassa ja kouluttajana Mia Artela. Paikka ihan jees, mutta toi kouluttaja! Ihan super, ei voi muuta kuin lämpimästi suositella!! Mahtavan hyvä koiran- ja ohjaajanlukutaito ja ensimmäisen "kädestä pidetyn" kierroksen