Siirry pääsisältöön

Koiranomistajan raskas vastuu





"Kun mummot kuolevat
heistä tulee kukkaniittyjä ja heinää
ja joistakin mummoista tulee puita
ja he humisevat lastenlastensa yllä,
suojaavat heitä sateelta ja tuulelta
ja levittävät talvella oksansa
lumimajaksi heidän ylleen.
Mutta sitä ennen he ovat intohimoisia."
Eeva Kilpi.


Meidän bouviermummelit ovat nyt poissa. Jo viime keväänä tein päätöksen, että molemmat lähtevät samaan aikaan, niin äiti kuin tytärkin. Nyt oli aika tehdä tuo raskas päätös, poissa on kantanarttuni sekä ensimmäinen oma kasvattini. Tytöt saivat molemmat nukkua ikiuneen sylissäni omassa kodissaan ja ihana eläinlääkärimme Piia sopi tuhkaamon kanssa, että parivaljakko myös tuhkataan yhdessä. 

Meillä täällä ruuhka-Suomessahan on muutenkin hyvät eläinlääkäripalvelut ja ihan erityisesti kotikulmilla Nurmijärvellä. Ihan loistava eläinlääkäriasema Taikatassu Klaukkalassa supermukavine henkilökuntineen ja tämän vuoden alusta saatiin vahvuuteen myös kotikäyntejä tekevä Piia Pekkola (www.elainlaakaripalvelu.fi). Itse tunnen Piian jo vuosien takaa, ja lämpimästi suosittelen myös muillekin jotka eläinlääkäripalveluja syystä tai toisesta lähialueilla kotiinsa haluavat (esim. kasvattajille pentuetarkastuksiin ja tunnistusmerkintöihin jne.).

Bouvierin ikämittarilla mitattuna Silli ja Ninni elivät pitkän elämän. Ja kyllä, Sillin kutsumanimi oli ihan oikeasti Silli. Toista vastaavaa koirapersoonaa en taida ikinä enää saada. Se todellakin eli elämänsä intohimoisesti ihan loppuun asti. Oli aika lähteä, kun saappaat vielä pysyivät tassuissa!


Sen verran olen velkaa parhaille ystävilleni <3

Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Elämä on...

Blogi on ollut erinäisistä syistä jo pitkään tauolla. Välillä -ihan ilman niitä puutarhatonttujakin- elämä vaan on! Nyt kuitenkin on aika pudistella pölyt blogista ja palata aktiivisempaan elämään ihan kaiken suhteen, kun näyttää tuo koronakin jo pikkuhiljaa laantuvan. Tälle keväälle on siis kaksi pentuetta suunnitteilla, tai toinenhan on jo hyvässä vaiheessa ja parin viikon päästä Exåress Pretty Cool "Ryyni", saapuu meille mammalomalle. Ryyni astutettiin ensimmäisen kerran helmikuussa 2021, ja kahden ensikertalaisen astutus sujui kuin oppikirjassa. Ultrassa jouduttiin kuitenkin pettymään, kun pentuja ei löytynytkään. Koska uros oli jo ikämies ja Ryynikin tässä vaiheessa jo nelivuotias, päädyttiin tutkimaan uroksen sperma keväällä ja lopputulemana olikin uuden sulhasen etsiminen. Sellainen löytyi, ja koska uroksella ei ollut vielä terveystarkit tehtynä, valittiin samalla myös varamies ja päätettiin astuttaa Ryyni seuraavasta juoksusta loppukesästä. Ryynipä päätti sitten lisät

Hyperuricosuria in the Schapendoes breed

January 2017 one of my puppy buyers reported that her dog had been diagnosed with urate sediment in the dog ’ s urine. At that point I honestly answered that I had never before heard of urate problems in our breed. Working in the animal feed field, I am familiar with different types of urine stones and with how to avoid certain problems through feed and diet. Talking about urine stones, it ’ s crucial to separate between different types of stones! Only a few weeks later, I came across a discussion on social media about the same problem with other schapendoeses -- and there seemed to be quite a few of them! I therefore dediced to look into this matter in more detail. Neither of the parents of my litter had ever had any problems, but out of curiosity I decided to gene test the whole litter of eight puppies. Three healthy non-carriers, and five healthy carriers. Not quite the result I was expecting! Hyperuricosuria (HUU) is considered to be a disorder that was transmitted from wolve

Kun lammaspiskit lampaille joutuivat...

Lauantaina 27.4. ajeltiin Seutulaan viettämään Exåress-paimennuspäivää. Osallistujia jälleen kerran ilahduttavasti niin idästä kuin lännestäkin, lyhimmän automatkan sai tällä kertaa ratin takana viettää kasvattaja itse, mutta olipahan ainakin kahvi kuumaa ja eväät sopivan viileitä kun oli lähellä tehtyä tarjolla. Vielä kun ei tässä vaiheessa vuotta omalla kasvimaalla kasva muuta kuin aamiais-sämpylätaikinassa olleet nokkoset, mutta hyvin maistuivat kuitenkin kaikki eväät :) Päivään osallistui kymmenen koirakkoa, näistä yhdeksän Exåress kasvattia ja kymppinä tietty meidän ruotsinserkku Merri. Jokunen koirista oli jo ehtinyt lampailla tätä ennen käydä kerran tai ehkä toisenkin, mutta aika noviiseja oltiin muuten kyllä. Paikkana Primal Sense Farm Vantaan Seutulassa ja kouluttajana Mia Artela. Paikka ihan jees, mutta toi kouluttaja! Ihan super, ei voi muuta kuin lämpimästi suositella!! Mahtavan hyvä koiran- ja ohjaajanlukutaito ja ensimmäisen "kädestä pidetyn" kierroksen